KILPAILUKYKY KATOAA ILMAN TUOTEKEHITYSTÄ

Yritykset siirtävät tuotantoaan Suomesta Aasiaan. Pohjois-Karjalaa tämä ilmiö koetteli varsin kovakouraisesti, kun joensuulaisyritysten yksi kirkkaimmista tähdistä, Perlos, ilmoitti sulkevansa tehtaansa ja parituhatta henkeä irtisanottiin.

Syitä tuotannon alasajoon oli varmasti monia. Tosiasia kuitenkin on, että yritys menetti vuosien kuluessa sen kilpailuedun, joka sillä joskus oli ollut. Alihankintabusiness on raadollista hommaa - varsinkin tietoliikennesektorilla. Vain kustannustehokkuus ratkaisee. Vai onko näin?

Olisiko Perlos pystynyt lunastamaan oman paikkansa pääasiakkaansa hallitsemassa arvoketjussa, jos se olisi satsannut vahvasti T & K -toimintaan? Jos se olisi pyrkinyt aktiivisesti nostamaan omaa osaamistasoaan sekä ottanut laajempia ja monimutkaisempia kokonaisuuksia vastuulleen? Sitä emme koskaan saa tietää.

Hyödynnä rohkeammin tarjolla oleva tukirahoitus

Pohjoiskarjalaisten yritysten panostukset T & K -toimintaan ovat maamme alhaisimmat. Tämä käy ilmi TE -keskusten vuosittain tekemästä vertailusta Tekesin rahoituksen käytöstä maakunnissa. Asiaa on selitelty pohjoiskarjalaisten yritysten alihankintastatuksella ja maakunnan T & K -rahan kirjautumisella maakunnan ulkopuolella sijaitseville yritysten pääkonttoripaikkakunnille.

Onko todellinen syy kuitenkin se, että yritystemme riskinottokyky omien tuotteiden kehittämisessä ja uusien liiketoiminta-alueiden kartoituksessa on alhainen? Tuotekehitys ei ole juurtunut osaksi maakuntamme yrityskulttuuria eikä sitä koeta strategisesti merkittäväksi yrityksen menestymisen kannalta. Onko siis pelkona, että näemme uusia Perlos -tapauksia lähiaikoina? Nykyisen globaalin taloustilanteen aikana se ei olisi mikään ihme. Myös kilpailukykyisimmillä yrityksillä ja tuotteilla on haasteita menestyä jämähtäneillä markkinoilla. Tuotteet ja raha eivät liiku.

Meillä on maakunnassa kuitenkin mahdollisuus tehdä asian eteen jotain eikä vain jäädä virran vietäväksi. Pohjoiskarjalaisten yritysten taseet ovat vahvat ja omavaraisuusaste korkea. Alueelta löytyy paljon monipuolista ja korkeatasoista osaamista ja osaajia. Vuoden alusta julkinen sektori on lisännyt merkittävästi resursseja yritysten kilpailukyvyn edistämiseen. Nyt on oikea aika panostaa T & K -toimintaan, luoda uusia entistä parempia tuotteita ja tehokkaampia tuotantoprosesseja sekä hakea aktiivisesti uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Tehdään tuotekehityksestä pysyvä kilpailuvaltti Pohjois-Karjalaan.

Nyt oikea aika trimmata yritykset iskuun

Meillä aluekehittäjillä on yhteinen tavoite, aktivoida alueemme yritykset hyödyntämään kansallista ja kansainvälistä huippuosaamista omassa T & K -toiminnassaan. Joensuun Tiedepuiston yhtenä tehtävänä on luoda verkostoja ja toimia aktiivisena sillanrakentajana eri toimijoiden välillä. Yritysten kasvun, kehityksen ja innovaatioiden tueksi tarjotaan kokonaisvaltaisia asiantuntijapalveluja.  

Osaaminen ei aina löydy omasta organisaatiostamme. Olemme vuosien kuluessa rakentaneet kattavat kansalliset verkostot, joiden kautta alueemme yritysten käytettävissä on laaja joukko alojensa huippuasiantuntijoita. Tähän verkostoon kuuluvat esimerkiksi maamme johtavat tutkimuskeskukset, yliopistot ja korkeakoulut. Yhteistyössä maakunnan tutkimuslaitosten kanssa olemme pystyneet luomaan kansainvälisen tason hankekonsortioita, joiden tutkimustulosten hedelmistä hankkeeseen osallistuneet yritykset ovat hyötyneet.

Yksittäisessä hankkeessa aikaansaadut suorat tulokset ovat yritysten toiminnan ja odotusten kannalta oleellisia. Usein pitkäjänteisellä yhteistyöllä ja laajoilla verkostoilla on yritysten kannalta kuitenkin laajempi merkitys. Näiden yhteistyökumppaneiden kautta yrityksille aukeaa monesti myös aivan uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Hankkeeseen satsattu euro ei ole kulu, vaan satsaus tulevaisuuteen!

Aki Gröhn

Kirjoittaja on Joensuun Tiedepuisto Oy:n Asiantuntijapalvelut -yksikön johtaja